"Jumala kuuli rukoukseni ja sain uuden elämän Jeesuksessa!"
"Elin lapsuuteni väkivallan värittämässä ympäristössä ja koin sanoinkuvaamatonta pelkoa. Kasvoin nuoreksi rikolliseksi, harrastin irtosuhteita, huumeita ja väkivaltaa, kunnes olin täysin hukassa ja sieluni sirpaleina pimeydessä. Elämän luisuttua sormien välistä huusin kuoleman varjosta elävää Jumalaa avuksi. Hän kuuli rukoukseni ja sain uuden elämän Jeesuksessa!" -Sami-
"Jumala paransi penikkataudin mun sääristä."
"Mun säärissä oli penikkatauti, eli kun mä juoksin tai hypin niin sääriä rupes särkemään. Sitten kerran Kuningasklubissa joku sano edessä, että siitä tuntuu, että jollain yleisössä on penikkatauti jaloissa. Mä menin sitten eteen ja mun säärien puolesta rukoiltiin ja ne sitten parani. Enää ei oo tuntunut mitään kipua jaloissa. Tää tapaus on kyllä vahvistanu mun uskoa ja suhdetta Jeesukseen, mut vaan hetkellisesti. Se suhde Jeesuksen kanssa ei varmasti pysyis yllä ilman seurakuntayhteyttä, sillä kun tulee jostain tilaisuudesta, jossa on ollu muitakin uskovaisia, on vaan itsekin niin liekeissä ja tekee hyvää nähdä ihmisiä, jotka on oikeasti innoissaan Jumalasta." -Noora-
"Jumala eheytti mut ja paransi mun korvat."
"Mun oma suhde Jumalaan on elämäni aikana ehtinyt muuttua laidasta toiseen. Olen uskovan perheen lapsi, ja pienestä pitäen uskonasiat ovat mulle olleet melko tuttuja juttuja. Kuitenkin sen jälkeen kun muutimme Porista takaisin Lahteen vuonna 2006 alkoivat uskonasiat siirtyä pois mun elämästä. Oikeastaan en edes muista kiinnostiko mua uskonasiat Porissakaan viimeisten vuosien aikana. Muuton jälkeen parin vuoden ajan vietin aikaa lähinnä kavereitteni kanssa, annoin koulun mennä miten menojaan ja keskityin vaan tietynlaiseen "olemiseen". Elämä oli mun mielestä tosi pinnallista eikä ihan hirveesti tullut pohdittua sen syvempiä asioita.
Kuitenkin keväällä 2008 tuli pienimuotoinen käännös mun uskonelämässä. Kipeä parisuhteen päättyminen pisti mut ajattelemaan elämää uudelleen ja aloin huomata, että mulla ei ole ketään läheistä ystävää eikä oikeastaan elämässäni yhtään mitään. Olin ollut tietoinen Lahden vapaaseurakunnasta jo pitkään, koska äitini oli alkanut muuton jälkeen käydä siellä aina silloin tällöin. Otin itseäni niskasta kiinni ja lähdin nuorteniltaan. Molempina ensimmäisinä kertoina meinasin tietenkin jättää menemättä ja olin varma, ettei tää ole mun juttu. Kuitenkin kävin ensimmäisissä nuortenilloissa ja hengailin enimmäkseen lähinnä yksin kirkon takapenkeillä harrastamatta sen kummemmin mitään sosiaalisuutta. Silloin ihmettelin vaan, että "miks tää jengi laulaa jotain Jeesuslauluja...?" Myöhemmin seurakunnan nuoret tulivat juttelemaan mulle ja aloin pikkuhiljaa päästä kiinni seurakunnan ympyröihin.
Seuraava askel eteenpäin oli se, että kävin kesällä 2008 Kiparilla (Vapaakirkon seurakuntakoululeirillä). Mun olisi alunperin pitänyt mennä luterilaiseen rippikouluun mutta ihmetyksekseni nuorisopastori sai mut hommattua Kiparille nipin napin. Kipari oli mun elämää muuttava leiri ja sain sieltä lisää bensaa mun uuden uskonelämän pienelle syttyneelle liekille. Leirillä jopa rukouksen kautta parantuivat mun molemmat korvat, jotka olivat hermoja raastavasti ehtineet soida jo yli puolen vuoden ajan. Kaikkea muutakin hienoa ja rohkaisevaa ehti leirillä tapahtua sen lyhyen 11 päivän aikana.
Viimeaikoina Jumala on taas näyttänyt mulle uusia asioita itsestään. Olen kamppaillut paljon erilaisten uskonelämään liittyvien kysymysten kanssa, kuten Jumalan välittäminen, Jumalan johdattaminen ja ihmisen seksuaalisuus kristityn ja Raamatun näkökulmasta. Vaikka monenlaisia ahdistuksen hetkiä on ollut näiden kiperien asioiden kanssa, olen silti usein saanut lohtua Jumalalta ja vähitellen saanut oppia pois kaikenlaisesta liiallisesta pohtimisesta ja stressaamisesta. Olen myös pikkuhiljaa alkanut huomata, miten Jumala on parantanut mua kipeistä parisuhteen jättämistä jäljistä.
Uskon, että Jumala varmasti haluaa meille aina hyvää ja haluaa näyttää meille, mitä asioita meidän ei tarvitse stressata. Jumala haluaa, että just sä luovutat kaikki sun kiperimmät ja ahdistavimmat asiat hänelle. Ja sen takia Jeesus on sua varten, että sä voit heittää hänen harteilleen kaikki sun murheet ja ongelmat." -Henry-
"En pärjäisi ilman seurakuntayhteyttä."
"Sen muutoksen kautta mitä olen seurakunnan muissa nuorissa nähnyt, ja sen kautta, että olen saanut olla mukana erilaisissa palvelutehtävissä, olen oppinut paljon Jumalasta. Oltuani vuoden mukana tässä seurakunnassa, olen tajunnut minkä takia Raamatussa puhutaan niin paljon seurakuntayhteydestä ja uskovien yhteydestä. Ilman sitä ei vaan pärjää tässä ajassa. Jeesuksen kautta me saadaan kaikki mitä me tarvitaan, ja se on mun mielestä aika siisti juttu. Kun on saanu kokea, että Jumala on hyvä, niin siitä ei vaan halua koskaan luopua!" -Johannes-
Miksi käyt Kuningasklubi-illoissa tai pienryhmissä?
Pekko: "Kuningasklubi on paikka, jossa saa kokea aitoa yhteyttä toisiin ihmisiin ja elävään Jumalaan."
Matias: "Kuningasklubiin on kiva tulla, siellä on hyvä meininki, se on mulle kuin toinen koti."
Minna: "Käyn Kuningasklubissa ja pienryhmässä, koska niissä saan kohdata Jumalaa yhdessä ihanien ihmisten kanssa ja haluan oppia tuntemaan Jeesuksen henkilökohtaisesti! Niissä Pyhä Henki on todella läsnä ja saamme yhdessä jakaa ilot ja murheet."
Kasper: "Käyn pienryhmissä ja Kuningasklubissa, koska niissä saa rauhoittua Jumalan eteen ja ylistää meidän mahtavaa Jumalaa!"
Maarit: "Kuningasklubeissa tapaa uskovia kavereita ja voi hengata Jumalan kanssa."
Toivo: "Kuningasklubi on rennoin ja aidoin paikka kohdata mahtavia tyyppejä ja ja mahtavaa Jumalaa."
Henry: "Pienryhmässä saa kasvaa uskossa. Siellä oppii uutta Jumalasta rennolla tavalla ja ystävyyssuhteet syvenevät."
Hanna: "Haluan käydä Kuningasklubissa, koska siellä näen kuinka Jumala toimii ihmisten elämässä. Käyn myös pienryhmässä, koska siellä voin olla oma itseni ja puhua niistä asioista, joita arjessa tapahtuu."